Kerimäen Musiikkiyhdistyksen vuoden 2010 projekti, kansanooppera "Romu-Heikki" palaa uudistettuna esitettäväksi.
perjantai 16. lokakuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Arkisto
- kesäkuuta (1)
- toukokuuta (1)
- lokakuuta (1)
Kerimäen Musiikkiyhdistyksen vuoden 2010 projekti, kansanooppera "Romu-Heikki" palaa uudistettuna esitettäväksi.
Testataan. Ihan hyvältähän tuo jo näyttää
VastaaPoistaEnsi lauantaina, 21.11-09 on ensimäinen kuorojen ja näyttelijöiden yhteinen tapaaminen, ja harjoitus. Onpa mukavaa taas aloittaa yhteinen projektimme, toivon kaikille osallistujille antoisaa ja mukavaa yhdessä oloa.
VastaaPoistaOn kunnia asia olla mukana.
Terv:Mani/ piirakka Mari
Nyt on talvi vierähtänyt valmisteluissa ja tositoimet alkoivat tänään... se tarkoittaa, että aloitimme tänään harjoitukset ulkona. Mukana oli iso joukko lapsia(n. 20 kpl), kolme pikku Mattia ja runsaasti tyttöjä, pieniä ja vähän suurempia. Harjoittelimme ensim. kertaa kohtauksia, joissa lapset olivat mukana vanhan Lillin, Rva Louekosken ja vara Heikin kanssa. Paljon on työtä edessä, mutta ilmapiiri on innostava. On se kumma miten harjoituksissa häviää kaikki ikävätkin asiat mielestä. Elää juuri siinä hetkessä... se on teatterin tekemisessä hienoa.
VastaaPoistaHarjoituksia on tiiviisti Juhannukseen saakka ja sitten on kolmen viikon tauko, minkä jälkeen kaksi läpimenoa ennen kenraaliharjoitusta.
Harjoitusten lisäksi alkaa pian lavasteiden pystytys ja pukujen sovitukset. Toimisto avautuu kesäkuun alussa ja siitä alkaa täysi tohina.
T. Seija S.
pukusuunnittelija/lavastaja
ja Vanha-Lilli
No nyt on toimisto/ ompelimo saatu käyntiin. "Rättisulkeisia" pidetty oikein urakalla. Kohta olis tarpeellinen määrä purettu ja paikattu ja uudistettu vaatteita,,mut täytyy sanoa että työtäkin siinä on ollu. Voisin saada diploomin hihojen irrottelusta. Mutta hauskaa meillä on ollu. Ensiviikolla sitten täydet harjoitukset pukujen kera,,siitä se lähtee.
VastaaPoistaNO NIIN,,Ensi-ilta on ohi, Onnellisesti:) Kaikki meni suurinpiirtein kohdalleen, pieniä juttuja sattui, mutta tuskin yleisö niitä huomasi, vaikka tekijää harmitti. Parasta on aina ne ensi-illan kiitoskumarrukset ja tunne, minä tein sen taas. Paljon on tähänkin projektiin tullut tehtyä tunteja, mutta tämähän onkin minun rakas harrastukseni, ja kun näkee että kaikki toimii, kaikki on iloisella mielellä, on itelläkin hymy herkässä. Vielä on kuusi esitystä edessä, sitten on syvällisen analysoinnin aika. Toivotaan hyviä ilmoja ja täysiä katsomoja:) Terv: Mani--Piirakka-Mari
VastaaPoista